Torstaina meillä oli töissä Siwa päivä, missä maisteltiin limpparia ja keksiä. Oli piirrustuskilpailua ja katuliiduilla piirtelyä. Aurinko paistoi ja pikkusiskon kanssa oli erittäin mukava päivä. Itse jäin lataamaan puhelinta kaupalle, josta lähdin bussille. Bussista päästyä kävelin rautatieasemalle ja kaupan kautta junaan. Koska olen nainen, voin pyytää hyvännäköistä miestä nostamaan laukkuni junassa.. ;) Kohteliaasti myös odotti, että jäin junasta pois jolloin kysyi tarvitsenko laukun laskuapua. hihi! Vaihto ei mennyt niin kuin piti, mutta sydän tykyttäen ehdin oikeaan junaan.
Lahdessa sain tehtäväksi suunnistaa, enkä eksynyt! Muut jo odottelikin ja lähdettiin käymään kauppaostoksilla. Laura soitteli olevansa perillä, joten opastin siinä hänetkin. Eikä eksynyt mun melkein täydellisillä ohjeilla :D On ihana tavata ystävää vuoden tauon jälkeen. On se kovin rakas. Pian lähdettiin koko porukka suunnistamaan autolle. Epäiltiin sen verran Jannen kartanlukutaitoja, joten päätettiin ottaa Lauran puhelimesta navigaattori esille, joka meidät vei perille majapaikkaan. Yövyimme koko festareiden ajan Lahden Nuorisokeskus Plazassa, samoin kuin edellisvuonna. Tällä kertaa nukuimme kaikki legendaarisella 8-salilla, jonne itse tulen syyskuussa katsomaan Asteen keikkaa juhlien samalla synttäreitäni. Käytiin saunassa (!!!) sekä iltapalalla sovittiin seuraavan päivän aikataulua.
Muut olivat käyneet torstaina jo pystyttämässä teltan, joten ei tarvinnut niin aikaisin festivaali-alueelle lähteä tai herätä. Aamupalan ja itsensä valmiiks laittamisen jälkeen lähdettiin kohti Mukkulanrantaa. Tänä vuonna olikin Chillout alue vaihtanut paikkaa, joka oli nyt toisen sisäänkäynnin läheisyydessä ja ED stagen vieressä. Ensimmäinen esiintyjä mitä kävin katsomassa olikin Ideaali&JayWho. Jo soundcheckissä sain yllätykseni kuulla, että Kls. bändin laulaja Perttu Läykki on vierailevana tähtenä mukana. Oli ihana nähdä lavalla pitkästä aikaa Perttuakin. Kävin myös kiittämässä poikia lopuksi ja lähdettiinkin käymään syömässä. Itse päätin hypätä suihkusta bikinin ylä-osaan ja farkkushortseihin, aikaisempi asuvalinta oli HIEMAN kuuma, yllätys helteestä johtuen.
Päästiin lopuksi katsomaan Lauran kanssa Redraman ja Brädin vedot päälavalla, upeeta! Redraman aikana tavattiin myös yksi aidoimmista, ystävällisimmistä ja mukavimmista ihmistä mitä tiedän, Jontte Valosaari. Yllätettiin ja yllätyttiin. Kiitos, lämmittää sydäntä. Redraman lopetettua mietittiin miten saataisiin päivitettyä tavaksi tulleen kuvamme Lassen kanssa, joten kiitos kahden ystävällisen median edustajan, pääsimme backstagelle asti toteuttamaan tämän. Kuvan löytää myös Summer Upin facebook sivuilta :) Lassen kanssa vaihdettiin muutama sana ja hali, kunnes meidän piti lähteä Brädin keikkaa katsomaan, vaikka juttua olisi riittänytkin.
Brädin keikan aikana yleisö oli kyllä hienosti mukana ja itseäni hymyilytti kyllä ehdottomasti Robinin Puuttuva Palanen, josta kuultiin pätkä. Sattumalta takanamme olikin myös keikkoja seuraamassa Jontte Valosaari, jonka itse tapasin ensimmäisen kerran. Laura kävi pyytämässä nimmaria, jolloin itse tein poikkeuksen ja vetäsin ässän hihasta, kun mukanani ollut levyn kansilehtinen mihin pyysin itse sitten nimmarin. Jontte on todella aito ja ystävällinen ihminen.
Lähdimme sitten keikkojen jälkeen odottamaan autolle muita, mutta perillä tulikin viestiä, että olisimme voineet myös JVG:n ja Sini Sabotagen keikan katsoa, joten kiireellä lähdimme takaisin alueelle. Sini on itselleni aika henk.koht lemppari räppäreitä, joten voin sanoa, että kyllä hymyilytti.
Nuorisotalolle päästyämme lämmitimme saunan, söimme iltapalan ja menimme nukkumaan.
Seuraavana päivänä olikin jo aikaisemmin lähtö, joten suihkun jälkeen olikin nopea itsensä valmiiksi laitto ja tuli aikalailla kiirekin. Saimme myös musiikkia, hieman selvittelyjen jälkeen. Laura auttoi hiusten kanssa ja otimme myös kuviakin. Lähdimme alueelle, laitoimme pisteellä kaikki kuntoon ja itse lähdin eturiviin Janne Ordenin keikkaa odottamaan. Janne veti hienosti ja muut tytöt lähtivät toisen lavan luokse, kun itse jäin odottamaan seuraavaa esiintyjää.
Jontte Valosaari olikin minulle yksi odotetuimmista artisteista, mitä halusin nähdä. Keikka vastasi odotuksiani, mutta yleisö ei ehkä parhaiten mukana ollut, tuntui että olin ainut kuka ympärilläni olevista ihmisistä lauloi biisejä. Tai ehkä muut ei vain osanneet sanoja. "Sun kaa" biisin alussa aloin myös automaattisesti taputtaa, joten Jontte osoittikin mua ja totesi "Hyvä, kiitos!".
Pitkän odotuksen jälkeen olikin Asteen vuoro. Yllätyksenä Sirkus Palaa biisistä oli hieman erilainen versio, Silti jees, "pommit", Nikke Ankaran oma biisi sekä vierailu myös muutamassa muussa biisissä. Spacemanin aikana itse sain legginssit rikki ja polven auki sekä mustelmille hyppiessä turva-aidan hakatessa polviin. Keikan aikana sain myös annettua lahjani Janille, jonka ansiosta tämä kiittikin mua mikkiin. Kaatosateen yllättäessä oma fiilis parani entisestään, huhhuh. Menin sitten käymään moikkaamassa Jania, joka nimmareita jakoi lavan reunassa. En saanut nimmaria, hahahaha.
Olin loppuajan tekemässä "huumetestejä" ja juttelemassa meidän infopisteellä, jossa porukkaa kävikin mukavaan tahtiin. Tuli myös yksi erittäin mieleenpainuva keskustelu, mitä mietin myös illalla nukkumaan mennessä. Purettiin pistettä ja laitettiin tavarat valmiiksi, että aamulla on helppo heittää ne vaan autoon. Osan tavaroista vietiin autoon, muut menivät katsomaan vielä viimesiä keikkoja, mutta itse ei enään halunnut mennä vaan jäin ihanan rauhallisen metsäpolun varrelle istuskelemaan ja nauttimaan omasta ajasta. Kyllä siinä musta hyvää huolta. Järjestyksenvalvojan apurina olinkin välillä, kun metsästettiin yhdessä ulkopuolisia sisälle pyrkijöitä. Hauska tyyppi. Siinä mm. Petri Nygård, Jimi, Miklu, Kristiina Wheeler käveli ohitse. Far East Movement päätyttyä alkoi meidän porukkaa tulla takasin, joten päästiin autolle ja iltapalan jälkeen nukkumaan.
Aamulla osa meni purkamaan pistettä alueelle ja osa jäi siivoamaan nuorisotaloa. Saatiin ennätysvauhtia purettua piste, joten kerettiin käymään hakemassa huoltoasemalta juotavaa ja suklaata. Otettiin muut nuokkarilta mukaan ja lähdettiin rautatieasemalle. Yhteiskuvan otto ja halit, kunnes me lähdettiin Jannen ja Tiinan kanssa junalla kohti Tamperetta. Vaihtojunaan juosten ja Jannen kanssa loppumatka meni väsyneenä. Itse kävelin yliopiston kohdalle ja matkan varrella tuli muutama erohaikeuden ja onnellisuuden kyyneleet poskille. Bussissa en voinut kuunnella tämän itkemisen vuoksi musiikkiakaan. Parhaat festarit ikinä!
"Moi.." - T
"AI SINÄ MOI!!" - L
....
"Nähdään!" - T
"Juu me törmätään varmasti taas!:)" - L
"Mä teen poikkeuksen.. Saanks mä tähän nimmarin..?" - T
"!!:O:) Kato mikä tässä on! Mikä sun nimi on?:)" J
"Kiitos ja anteeks että häiritsittiin.." - T
"Ei se haittaa mitään, pikemminkin päinvastoin, kiitos kun tulitte juttelemaan!" - J
"Saanks mäkin nimmarin..?;)" - T
*virn*...et sä tarvii ;) - J
"Mitä Titta kuuluu?" - J
"Apinat häkissä" - T
"Kiitos Titta!!" -J
Päästiin lopuksi katsomaan Lauran kanssa Redraman ja Brädin vedot päälavalla, upeeta! Redraman aikana tavattiin myös yksi aidoimmista, ystävällisimmistä ja mukavimmista ihmistä mitä tiedän, Jontte Valosaari. Yllätettiin ja yllätyttiin. Kiitos, lämmittää sydäntä. Redraman lopetettua mietittiin miten saataisiin päivitettyä tavaksi tulleen kuvamme Lassen kanssa, joten kiitos kahden ystävällisen median edustajan, pääsimme backstagelle asti toteuttamaan tämän. Kuvan löytää myös Summer Upin facebook sivuilta :) Lassen kanssa vaihdettiin muutama sana ja hali, kunnes meidän piti lähteä Brädin keikkaa katsomaan, vaikka juttua olisi riittänytkin.
Brädin keikan aikana yleisö oli kyllä hienosti mukana ja itseäni hymyilytti kyllä ehdottomasti Robinin Puuttuva Palanen, josta kuultiin pätkä. Sattumalta takanamme olikin myös keikkoja seuraamassa Jontte Valosaari, jonka itse tapasin ensimmäisen kerran. Laura kävi pyytämässä nimmaria, jolloin itse tein poikkeuksen ja vetäsin ässän hihasta, kun mukanani ollut levyn kansilehtinen mihin pyysin itse sitten nimmarin. Jontte on todella aito ja ystävällinen ihminen.
Lähdimme sitten keikkojen jälkeen odottamaan autolle muita, mutta perillä tulikin viestiä, että olisimme voineet myös JVG:n ja Sini Sabotagen keikan katsoa, joten kiireellä lähdimme takaisin alueelle. Sini on itselleni aika henk.koht lemppari räppäreitä, joten voin sanoa, että kyllä hymyilytti.
Nuorisotalolle päästyämme lämmitimme saunan, söimme iltapalan ja menimme nukkumaan.
Seuraavana päivänä olikin jo aikaisemmin lähtö, joten suihkun jälkeen olikin nopea itsensä valmiiksi laitto ja tuli aikalailla kiirekin. Saimme myös musiikkia, hieman selvittelyjen jälkeen. Laura auttoi hiusten kanssa ja otimme myös kuviakin. Lähdimme alueelle, laitoimme pisteellä kaikki kuntoon ja itse lähdin eturiviin Janne Ordenin keikkaa odottamaan. Janne veti hienosti ja muut tytöt lähtivät toisen lavan luokse, kun itse jäin odottamaan seuraavaa esiintyjää.
Jontte Valosaari olikin minulle yksi odotetuimmista artisteista, mitä halusin nähdä. Keikka vastasi odotuksiani, mutta yleisö ei ehkä parhaiten mukana ollut, tuntui että olin ainut kuka ympärilläni olevista ihmisistä lauloi biisejä. Tai ehkä muut ei vain osanneet sanoja. "Sun kaa" biisin alussa aloin myös automaattisesti taputtaa, joten Jontte osoittikin mua ja totesi "Hyvä, kiitos!".
Pitkän odotuksen jälkeen olikin Asteen vuoro. Yllätyksenä Sirkus Palaa biisistä oli hieman erilainen versio, Silti jees, "pommit", Nikke Ankaran oma biisi sekä vierailu myös muutamassa muussa biisissä. Spacemanin aikana itse sain legginssit rikki ja polven auki sekä mustelmille hyppiessä turva-aidan hakatessa polviin. Keikan aikana sain myös annettua lahjani Janille, jonka ansiosta tämä kiittikin mua mikkiin. Kaatosateen yllättäessä oma fiilis parani entisestään, huhhuh. Menin sitten käymään moikkaamassa Jania, joka nimmareita jakoi lavan reunassa. En saanut nimmaria, hahahaha.
Olin loppuajan tekemässä "huumetestejä" ja juttelemassa meidän infopisteellä, jossa porukkaa kävikin mukavaan tahtiin. Tuli myös yksi erittäin mieleenpainuva keskustelu, mitä mietin myös illalla nukkumaan mennessä. Purettiin pistettä ja laitettiin tavarat valmiiksi, että aamulla on helppo heittää ne vaan autoon. Osan tavaroista vietiin autoon, muut menivät katsomaan vielä viimesiä keikkoja, mutta itse ei enään halunnut mennä vaan jäin ihanan rauhallisen metsäpolun varrelle istuskelemaan ja nauttimaan omasta ajasta. Kyllä siinä musta hyvää huolta. Järjestyksenvalvojan apurina olinkin välillä, kun metsästettiin yhdessä ulkopuolisia sisälle pyrkijöitä. Hauska tyyppi. Siinä mm. Petri Nygård, Jimi, Miklu, Kristiina Wheeler käveli ohitse. Far East Movement päätyttyä alkoi meidän porukkaa tulla takasin, joten päästiin autolle ja iltapalan jälkeen nukkumaan.
Aamulla osa meni purkamaan pistettä alueelle ja osa jäi siivoamaan nuorisotaloa. Saatiin ennätysvauhtia purettua piste, joten kerettiin käymään hakemassa huoltoasemalta juotavaa ja suklaata. Otettiin muut nuokkarilta mukaan ja lähdettiin rautatieasemalle. Yhteiskuvan otto ja halit, kunnes me lähdettiin Jannen ja Tiinan kanssa junalla kohti Tamperetta. Vaihtojunaan juosten ja Jannen kanssa loppumatka meni väsyneenä. Itse kävelin yliopiston kohdalle ja matkan varrella tuli muutama erohaikeuden ja onnellisuuden kyyneleet poskille. Bussissa en voinut kuunnella tämän itkemisen vuoksi musiikkiakaan. Parhaat festarit ikinä!
"Moi.." - T
"AI SINÄ MOI!!" - L
....
"Nähdään!" - T
"Juu me törmätään varmasti taas!:)" - L
"Mä teen poikkeuksen.. Saanks mä tähän nimmarin..?" - T
"!!:O:) Kato mikä tässä on! Mikä sun nimi on?:)" J
"Kiitos ja anteeks että häiritsittiin.." - T
"Ei se haittaa mitään, pikemminkin päinvastoin, kiitos kun tulitte juttelemaan!" - J
"Saanks mäkin nimmarin..?;)" - T
*virn*...et sä tarvii ;) - J
"Mitä Titta kuuluu?" - J
"Apinat häkissä" - T
"Kiitos Titta!!" -J
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti